Tällä lomakkeella voit tilata Karjalan Tragedia -kirjan hintaan 28.00 euroa. Hinta sisältää postimaksun. Toimitus tapahtuu normaalisti alle viikossa, ja aina alle kuukaudessa.
|
|
Tiedote: 07.07.2004, julkaisuvapaa
Karjalan Tragedia / Markus Lehtipuu
 Luonnonkaunis Tyrjä
Tekstiin liittyviä kuvia 05.07.04 Karjalasta:
Piikkilanka jakaa Tyrjän
Tyrjän kesäasukkaat
Kolhoosi raunioina
Koulubussi parkissa
Suomen "Berliininmuuri" on piikkilanka-aita, joka jakaa läänit, kunnat ja kylät kahtia.
Karjalan tragedia ei ollut pelkästään sivilisaation tuho, etninen puhdistus ja kaiken romahdus. Kaikkialla Stalinin vetämän rajalinjan varrella katkaistiin läänejä, kuntia ja jopa kyliä kahtia. Näin halkaistiin ikiaikaiset kulttuurisiteet läänien, kuntien ja kylien sisällä.
Viipurin läänin Parikkalan kunnan Tyrjä on tällainen halkaistu kylä. Läntinen Tyrjä kukoistaa osana Euroopan Unionia. Itäinen Tyrjä kituu kuoleman porteilla. Miksi kaikki kärsimys? Kuka tästä kaikesta hyötyy?
Luonnonkauniin Parikkalan halkaiseva piikkilanka-aita, Suomen vaiettu "Berliininmuuri", jättää Tyrjän kylän suurimman ja kauneimman alueen imperialistisen Venäjän haltuun.
Tyrjänjärven rantamien asutus on säilynyt yllättävän hyvin, vaikka Tyrjän nimi liittyy sotahistoriaan. Tyrjä antoi nimensä Adolf Ehrnroothin Tyrjän Rykmentille (JR7), joka eteni heinäkuun lopussa 1941 Tyrjän kautta Elisenvaaran suuntaan. Jatkosodan lopulla kesäkuussa 1944 Tyrjän rykmentti puolusti Suomen maaperää Äyräpäässä ja Vuosalmella.
Jo talvisodan jälkeen Tyrjä halkaistiin. Jatkosodankin jälkeen Tyrjän itäosissa säilyi runsaasti suomalaisia puutaloja. Yhtään neuvostoaikaista asuinrakennusta ei kylään rakennettu, mutta tyypillinen suuri kolhoosi kylään nousi. Kylän nimeksi annettiin neuvostoaikana Raivio.
Nyt maisema on hämmästyttävä monessa suhteessa. Melkein jokainen asuintalo on harmaa, ennen sotia rakennettu suomalainen mökki. Tyrjä on kuin suomalaisen asutuksen ulkomuseo.
Kolhoosi on raunioina ja viereisellä niityllä on romurautaa. Ruostunut vesitorni rumentaa maisemaa. Kylässä ei ole kauppaa eikä mitään palveluja. Lähimmät asutut kylät ovat Ihala ja Elisenvaara, molemmat yli 15 km päässä Tyrjästä.
Kylän keskeltä jatkuu tie kohti nykyistä valtakunnanrajaa. Pieneltä mäeltä avautuu luonnonkaunis maisema Tyrjänjärvelle. Autiossa maisemassa näkyy muutama suomalaisen rakennuksen kivijalka: täältäkin on sivilisaatio tuhottu. Tie jatkuu metsään ja päättyy piikkilanka-aidalle. Sen takana ovat Tyrjän länsiosat.
Halkaistun kylän elintasokuilu on erotettu sähköistetyllä piikkilangalla - Euroopassa, missä raja-aitojen pitäisi madaltua. Suomen perustamisasiakirjojen mukaan raja on tässä väärässä paikassa. Asiakirjojen mukaan rajan tulisi olla Rajajoella: Terijoen, Raudun, Salmin ja Suojärven itäpuolella.
Kylän halkaiseva piikkilanka on etnisen puhdistuksen symboli. Se jakaa ennen niin elinvoimaisen kylän kahteen tynkään, joista toinen elää Euroopan Unionin hyvinvoinnissa, ja itäinen puoli kuihtuu ilman työpaikkoja, ilman palveluja, ilman tulevaisuutta Stalinin rikoksen muistomerkiksi. Kuka tätä haluaa?
LISÄTIETOA
www.karjalantragedia.info
Markus Lehtipuu
Email
|
Luonnonkaunis Tyrjä
