|
Antreassa Talikkalan markkinoilla |
 |
Perinteiset ”Talikkalan markkinat” elävät nyt pienen kioskikauppakeskittymän alueella Antreassa. Eräs pienistä kaupoista on nimeltään ”Antrea”. Muualla on hiljaisempaa.
Antrea, Ylivuoksikoulu
Kuukaupin sillan kupeessa on nyt muutama uusi luksusmökki. Viereisestä ”Heinjoen tien” risteyksestä etelään, Revonkylän lohkolle on pystytetty elokuun lopussa Mannerheim-ristin ritarin Kauko Tuomolan muistoristi. Tuomola kuoli 26. kesäkuuta 1944 Revonkylässä tuhottuaan 10 vihollisen panssarivaunua.
Antrean Ylävuoksen entisen maamieskoulun päärakennus säilyi sotien jälkeen. Nyt alueella sijaitsee entinen Express-pioneerileiri. Suomalaista koulurakennusta on rikottu edelleen vuonna 2003, ja rakennuksesta on kadonnut katto ja ullakkokerros.
[Top of the page]
|
|
|
Harlussa rakennetaan vesivoimalaa |
|
|
Harlun alueella eletään ilman suuria muutoksia arkielämään. Joensuussa, Läskelässä ja Harlun kirkonkylässä on kussakin pienimuotoista metsäalan teollisuutta.
Harlu, Hämekoski
Joensuussa on vilkas sahatavaran satama. Palvelut ovat pysyneet ennallaan. Hämekosken voimalaitosta rakennetaan hiljalleen. Pitkään vapaana virrannut koski ja käyttämätön voimalaitos voidaan ottaa joskus käyttöön, jos kesällä 2003 käynnissä ollut voimalan uoman seinämien kunnostustyö valmistuu. Tosin sitä ennen on koski padottava uudestaan ja vesi johdettava uomaa pitkin voimalaan.
[Top of the page]
|
|
|
Sotilaallinen Heinjoki on historiaa |
|
|
Heinjoen rautatieaseman eteläpuolella ollut kasarmialue on kokonaan hylätty, mutta alueen kerrostaloissa asutaan edelleen.
Heinjoki, Lentokenttä
Läheiseltä hylätyltä neuvostoaikaiselta sotilaslentokentältä on kadonnut vuoden aikana betonipinnoite – entisen lentokoneiden kulkuväylän paikalla on enää hiekkakenttää!
Muualla on hiljaista. Ristseppälä rapistuu hitaasti.
[Top of the page]
|
|
|
Hiitolassa kokeiltiin puomia |
|
|
Hiitolassa kokeiltiin puomia elokuussa 2003. Eräänä lauantai-iltapäivänä elokuun alkupuolella Hiitolan aseman eteläpuolelle oli ilmestynyt puomi, jossa tarkastettiin ohikulkijoiden passit. Myöhemmin illalla puomilla ei enää ollut tarkistusta, ja myöhemmin syksyllä koko puomi oli kadonnut.
Hiitola, Kilpolansaari
Huhutaan, että rajavyöhykettä alettaisiin tarkistaa vanhaan tapaan, mutta Hiitolan puomi näytti olleen hyvin lyhytikäinen koe.
Hiitolasta on myös erikoinen tarina. Kun Karjalan matkaopas suositteli erästä Laatokan rannassa olevaa, venäläisten aiemmin käyttämää nuotiopaikkaa, oli kesällä 2003 ilmestynyt melkein näkymättömään tienristeykseen venäläisten vastaisku: tien eteen oli aseteltu isoja kiviä, tien keskelle oli kaivettu syvä kuoppa ja kaiken lisäksi tien eteen oli kaadettu iso puu! Enää ei siihen paikkaan mennä leiriytymään!
[Top of the page]
|
|
|
Impilahden Stora-Enso sovhoosin päälle |
|
|
Impilahden kirkonkylän pohjoispuolelle on valmistunut Stora-Enson saha. Se nousi vuoden 2003 aikana neuvostoaikaisen turkistarha-alueen päälle. Kollektiivitilan iso navettarakennus ja ruostunut vesitorni ovat jäljellä huippumodernin sahan päärakennuksen vieressä.
Impilahti kk, StoraEnso
Muualla Impilahden alueella tilanne on ennallaan. Pitkärannassa savuttaa vanha sellutehdas, ja kaupungin iso sirppi-ja-vasara -patsas on kadonnut. Pitkärannassa sijaitsee Stora-Enson sahan uusi pääkonttori komeassa siistissä kerrostalossa.
[Top of the page]
|
|
|
Jaakkima puhuttelee luonnonkauneudellaan |
|
|
Jaakkiman luonnonkaunis pitäjä ei tunnu kehittyvän eikä kasvavan. Sen sijaan luonnonkauniit maisemat ovat säilyneet hyvin tuleville sukupolville.
Jaakkima, Mikli
Jaakkiman pitäjän Miklin kylän satumaisen kaunis maisema tarjoaa paljon säilyneitä suomalaistaloja, joiden taustalla avautuu Karjalan kauneimpiin kuuluvat maisemat: järvien lahdet, korkeat kalliojyrkänteet ja laajat niittymaisemat.
Nivan kylässä on säilynyt rautatieaseman miljöö ja hyväkuntoinen kansakoulu. Hyvin säilyneet suomalaiskylät Miinala, Oppola ja Kortela ovat säilyttäneet suomalaisen ilmeensä.
Liikennettä on vähän, ja harvat pysähtyvät. Vain Miinalassa on palveluja.
[Top of the page]
|
|
|
Uuraan satama ei valmistunut ajoissa |
|
|
Johanneksen maanteillä on kulkenut jatkuva kuorma-autojen jono, kun Monolan kylän maisema on muuttunut aluksi kuumaisemasta suureksi muurahaiskeoksi. LUKoil-öljy-yhtiön mittava satamaprojekti ei valmistunut aikataulussa.
Uuras, LUKoil
Lokakuun puolivälissä 2003 olivat edelleen öljysäiliöiden ja rakennusten työt kesken. Laituria oli kyllä aloitettu ja edistytty noin 50 metriä. Kuitenkin koko sataman piti olla valmiina jo syyskuussa 2003.
Uuraan sataman työntekijöiden määrä on yli satakertaistunut vuodesta 2002. Projekti on edistynyt, mutta paljon hitaammin kuin aluksi kerrottiin. Öljysäiliöiden päällä oli yhä nostokurkia, ja osa sataman rakennuksista oli edelleen runkovaiheessa 15. päivänä lokakuuta 2003. Tärkein kaikista, itse laituri, on jätetty viimeiseksi. Laiturin on oltava ainakin 500 metriä pitkä tai koko merenranta on ruopattava. Kumpikin vaihtoehto kestää pitkään.
Venäläiseen tapaan ensimmäinen valmis osuus on rautatie. Kuitenkin työmaan logistiikka toteutetaan kuorma-autoilla, jotka pomppivat päätieltä 3 km matkan laiturialueelle. Kun kaikkea yritetään tehdä yhtä aikaa, tulee kuoppaisilla, mutaisilla työmaan teillä tungosta ja projekti viivästyy.
Uuraan saarella on myös hakattu runsaasti metsää, ja samalla sotkettu metsäteitä ajokelvottomiksi.
Johanneksen Kaislahden kartanon alueella ollut pioneerileiri on herännyt henkiin, kun Uuraan satamaprojektin työvoimaa on majoitettu. Välillä jo rapistunut leiri asuttaa nyt työläisiä. Leirin ulkopuolelle on rakennettu aaltopellistä viisi kaksikerroksista parakkia satamatyöläisille.
Jos satama joskus valmistuu, odottaa työläisiä työttömyys ja itse satamaa logistiset ongelmat: miten kuljetetaan 5.000.000 tonnia öljyä vuosittain rautateitä pitkin satamaa, ja matalia laivaväyliä saarikkoiselta Viipurinlahdelta maailman merille – varsinkin talvella?
[Top of the page]
|
|
|
Jääskessä viljeltiin kauraa |
|
|
Imatran avattu rajanylityspiste on vilkastuttanut Ensoa, missä on avattu viipurilaisen Sorvalin Valinnan sivupiste. Automatkailijoita pitkään harmittanut huono maantie Ensosta etelään on päällystetty uudelleen asfaltilla.
Enso
Jääsken kirkonkylässä päätien varrella, kansakoulun kohdalla ollut kookas suomalaiselle kivijalalle rakennettu vihreä hirsirakennus on tuhoutunut kokonaan. Kesällä 2003 viljeltiin kauraa kirkonkylän eteläpuolella. Tämä on pitkään aikaan ainoa havaittu viljanviljelyspelto Karjalan kannaksella.
[Top of the page]
|
|
|
Kanneljärvellä vedetty asfalttia |
|
|
Tutustuminen Kanneljärven eteläisiin kyliin on helpottunut. Hyvä asfaltti jatkuu Kuuterselästä Sykiälän kautta Uudenkirkon puolelle. Sykiälässä on säilynyt kukkulalla useita suomalaisia asuintaloja.
Kanneljärvi, Niemenhovi
Komea suomalainen Niemenhovin kartano rikottiin joitakin vuosia sitten. Nyt rakennuksen vandalisoiduista sisätiloista löytyy todisteita suomalaisesta menneisyydestä. Salin lattialla on hujan hajan punaisia tiiliskiviä, joissa lukee ”Savikko”. Eräät Karjalan-matkailijat ovat tuoneet tuliaisina vanhojen suomalaisten tiilitehtaiden tuotteita Karjalasta.
Muualla Kanneljärven alueella on ollut hiljaista.
[Top of the page]
|
|
|
Kaukolassa vääristettiin historiaa |
|
|
Kaukolan Kaarlahdessa oli vielä 2003 esillä kookas Leningradin alueen 75-vuotisjuhlasta muistuttava juliste, vaikka Kaarlahti kuului 75 vuotta sitten Suomen tasavallan Viipurin läänin Kaukolan pitäjään.
Kaukola, Kaarlahti
Kaarlahti, joka nykyisine runsaine 5000 asukkaineen on oma hallinnollinen kuntansa Leningradin alueella, ei halua muistaa 75 vuotta sitten alueella asuneiden suomalaisten perintöä, nöyryyttävää maastapakoa tai sitä piikkilanka-aitaa, joka nyt erottaa Kaukolan alkuperäisasukkaat omasta kotiseudustaan.
[Top of the page]
|
|
|
Kirvun luonnonparantolaa kaivettu esiin |
|
|
Kirvun Luonnonparantolan sammaleiden ja pajukon alle hautautuneita jäänteitä kaivettiin loppukesästä 2003 esiin neljän talkoolaisen voimin.
Kirvu, Parantola
Ruokalarakennuksen portaat ja betonilattiat löytyivät viisisenttisen multakerroksen alta, ja kylpyrakennus säilyneine kellarikerroksineen kaivettiin esiin tiheän puuston alta, parikymmensenttisen multakerroksen alta.
Venäläiset ovat samalla kunnostaneet parantolan ohi Ylikuunun suuntaan kulkevaa maantietä, joka on aiemmin ollut ajokelvoton.
Kirvun Matikkalan eteläpuolella on tehty hyvin hitaasti tienparannustöitä. Tien kunto pikemminkin heikkeni kuin parani kesän 2003 aikana, ja ohikulkijoiden olikin vaikea ymmärtää, mihin projekti lopulta pyrki.
[Top of the page]
|
|
|
Kiteellä kaatui vesitorni |
|
|
Itä-Kiteen suomalaistaloja on runsaasti vielä pystyssä. Sen sijaan pystyssä ei ole pysynyt kollektiivitilan ruosteinen vesitorni, joka nyt makaa Matkaselän asemakylän länsipuolella.
Kitee, Matkaselkä
[Top of the page]
|
|
|
Kivennavalla laskua ja nousua |
|
|
Raivolan lukuisat pioneerileirit rapistuvat ja näyttävät jo siirtyneet historiaan. Kymmenkunta vanhaa pioneerileiriä Rosliva-järven itäpuolella näyttää hylätyiltä, vain yksi näyttää olevan käyttökunnossa.
Kivennapa, Raivola
Sahojen kasvu näkyy myös Raivolassa, missä toimii Vimos-niminen sahalaitos.
Vanhan kirkonkylän luona on avattu muutama siisti pikkukauppa, ja hotellikin on saanut uuden kyltin, mutta muutoin kylä rapistuu. Muualla pitäjän alueella on hyvin hiljaista.
Kaukolempiälän rikottujen neuvostoaikaisten tehdashallien lähellä sijainnut vanha suomalainen puutalo on palanut, ja Kannaksen säilyneiden suomalaistalojen määrä on Kivennavan osalta laskenut jälleen yhdellä.
[Top of the page]
|
|
|
Koivistolla kuvattiin Enni Strengelliä |
|
|
Ranskalaisen TV3-kanavan Thalassa-televisio-ohjelma otti Karjala-kysymyksen esille syyskuussa 2003 esitetyssä Suomea käsittelevässä ohjelmassa.
Koivisto, Thalassa-kuvaukset
Koivistolla televisioryhmä kuvasi kesäkuussa yli 80-vuotiasta Enni Stregnelliä, jonka kotipiha oli tyhjillään, mutta naapuritontilla oli korkeita kerrostaloja. Vain ruusupensas paljasti kodin tarkan sijainnin.
Dramaattinen näky hätkähdytti: entisen pientaloalueen maisemaa hallitsevat nyt kerrostalot joka suunnalla. Osa Koiviston keskustan kerrostaloista on rakennettu aivan viime vuosina.
[Top of the page]
|
|
|
Koiviston sataman kapasiteettia nostetaan |
|
|
Koiviston maalaiskunnan alueella sijaitsevan suuren öljysataman rinnakkaisputkea on upotettu Karjalan kannaksen maaperään vuonna 2003. Eri puolilla pitäjää on varastoitu valtavia putkia.
Viime talven paksusta jääpeitteestä kärsineen öljysataman kapasiteetin kasvua katsotaan peläten etenkin läntisen Suomen ja Viron rannikolla.
[Top of the page]
|
|
|
Korpiselän rakennuskanta nousi nollasta yhteen |
|
|
Tolvajärvellä on valmistunut matkailumaja, mutta muualla harjualueella on hiljaista. Koko Korpiselkä on asumatonta seutua, ja romahtanut ortodoksikirkko entisessä kirkonkylässä on rajavyöhykkeen aidan eristämänä.
[Top of the page]
|
|
|
Kuolemajärvellä katosivat ruostuneet rakennelmat |
|
|
Kuolemajärven huippusalaisen rakettitehtaan salaperäiset kaasusäiliöt ovat kadonneet alkutalvesta 2003. Vielä syksyllä 2002 seisoivat syrjäisessä paikassa Kipinolajärven luoteispuolella ruostuneena suuret rakenteet, kaasusäiliöt ja kuljetusrakenteet. Kesään mennessä kaikki rakenteet olivat kadonneet.
Kuolemajärvi, rakettitehdas
Kymmeneksi vuodeksi metsän keskelle unohtuneista rakenteista julkaistiin vuoden 2002 lopussa kuvia Se!-lehden artikkelin yhteydessä.
[Top of the page]
|
|
|
Kurkijoella vähemmän matkailupalveluja |
|
|
Kun Kurkijoen keskusten hotelli paloi tulipalossa ja entinen pikkukahvila on edelleen pysynyt suljettuna, ”remontissa”, on Kurkijoki lähes vailla matkailupalveluja.
Kurkijoki, Rahola
Kurki-hotellin korvaava hotelli Raholan kansakoulussa mainostaa näyttävästi mutta on eristäytynyt ja hiljainen kolkka.
Niinpä Käkisalmen ja Lahdenpohjan välisellä alueella ei oikeastaan ole suomalaisille sopivaa majoitustilaa tällä hetkellä vaikka kysyntää olisi, ja tarjonnan lisääminen lisäisi varmasti myös kysyntääkin.
[Top of the page]
|
|
|
Käkisalmessa kuvattiin keskiaikaa |
|
|
Kesällä 2003 venäläiset kuvasivat keskiaikaa esittävää elokuvaa Käkisalmen linnan raunioilla. Venäläisillä on jo pitkään ollut perinne muistella kyllä Karjalan ruotsalaista, kuninkaallista perinnettä, mutta alueen suomalainen historia on kokonaan tai osittain vaiettu venäläisten keskuudessa.
Käkisalmi
Muuten Käkisalmen kaupungissa ei ole juuri saatu mainittavia muutoksia aikaan. Luterilaisen kirkon palanut katto on jäänyt toistaiseksi korjaamatta ja kaupungit kadut ovat edelleen kuoppaisia.
Pientä kohennusta on näkyvissä. Rautatieasema on maalattu ja suosittu Aldoga-ravintola on nyt uusinut kookkaan kyltin rakennuksen seinään. Käkisalmen linnan luota on kadonnut suomenkielinen tervetulokyltti, mutta muuten aluetta on kunnostettu.
[Top of the page]
|
|
|
Käkisalmen maalaiskunnassa sahataan puuta |
|
|
Hiljaiselo jatkuu Käkisalmen maalaiskunnassa. Vain Norsjoen kylässä sijaitseva saha näyttää vilkastuneen yleisen trendin mukaan: sahatoiminta kasvaa kaikkialla Karjalan alueella.
Käkisalmi mlk, Joensuu
Joensuun kylässä Ampialan kartano on pelastettu kevyen remontin ansiosta, mutta majoitustoiminta ei tunnu kehittyneen. Kartanon alueelta puuttuvat kaikki kyltit, joiden nojalla matkailija osaisi löytää perille.
[Top of the page]
|
|
|
Lahdenpohjan Rauhalan kasarmit on rikottu |
|
|
Lahdenpohjan suomalainen Rauhalan kasarmialue on hylätty. Suomalaisten rakennusten vandalisointi ajoittuu elokuun alkupäiviin. Tuolloin rikottiin kasarmirakennuksen ikkunat, seinät ja lattiat järjestelmällisesti nuorten miesten ja naisten talkootöinä. Syytä rikkomiseen ei tunneta.
Lahdenpohja
Huhujen mukaan Rauhalan ja Huuhanmäen kasarmirakennuksia kaupataan markkinoilla puolen miljoonan ruplan kauppahinnalla.
Lahdenpohjan keskustan suomalainen funkkistalo on menettänyt suomenkielisen ”ruokatavarakauppa” –tekstin remontin jälkeen.
[Top of the page]
|
|
|
Lumivaaran kirkonkellot kumajavat yhä |
|
|
Lumivaaran kirkkoa on häpäisty. Kirkon sisäseiniä on töhritty loukkaavilla kuvilla. Monet suomalaiset matkailijat nousevat Lumivaaran kirkon torniin soittamaan hyvin säilyneitä kirkonkelloja.
Lumivaara kk
Korkealla kukkulalla sijaitseva kirkontorni antaa hyvän näkymän hiljaiseen maisemaan, jossa näkyy kirkonkylän harmaita asuintaloja.
Hiljaisessa Lumivaaran pitäjässä ei rakenneta juurikaan uutta. Ihalan kylässä toimii nyt yötä päivää uusi kauppa, jonka nimi on ytimekkäästi ”24”.
[Top of the page]
|
|
|
Metsäpirtille nousee mökkikylä |
|
|
Metsäpirtin alueella jatkuu hiljainen elo lähes kaikkialla. Hiljaisen elämän rikkoo vain Vuoksen rannalle kasvava luksusmökkikylä, joka on noussut Vaskelan kylän kohdelle joen rannalle.
Metsäpirtti, Vaskela
Kirkonkylässä on kunnostettu vanha lahjoitusmaa-ajan muistomerkki. Viereinen venäläisten käyttämä hautausmaa on alkanut tilan puutteen takia levitä jo aivan maantien viereen.
[Top of the page]
|
|
|
Muolaassa myydään ”Karjala takaisin” –paitoja |
|
|
Keskinen Muolaan pitäjä hyötyy vilkkaasta mökkielämästä. Hotokan kylässä on ollut kesällä 2003 olutterassi, ja neuvostoaikainen rapistunut kyläkauppa on kunnostettu. Myös Kuusaan hovin lähelle on avattu uusi siisti pikkukauppa.
Muolaa, Kuusaahotelli
Kuusaan hovin kunto on pysynyt kesällä 2003 suunnilleen ennallaan. Sateet ja lumi rapistuttavat yli sata vuotta vanhaa siroa kartanorakennusta kuitenkin nopeasti. Läheinen Vanha Navetta –majoitusliike on ollut suomalaisten suosiossa, varsinkin kun uusi sauna on valmistunut.
Majoitusliike on hyvä tietolähde seudun historiasta, myös Kuusaan hovista. Ravintolasalissa on myynnissä tyylikkäitä ”Karjala takaisin” –teepaitoja.
Lavolan kylän risteykseen, Perkjärven pohjoispuolelle, on kasvanut epäsiisti kaatopaikka. Yleensä venäläiset kaatavat roskansa tien viereen. Lavolan risteyksessä roskat ovat kuitenkin aukealla paikalla, josta tuuli on levittänyt niitä koko risteyksen alueelle. Näky on surullinen.
Perkjärven asemalla on nyt kahvila, jonka nimi on ”Nopeus” – kyrillisin kirjaimin kirjoitettuna.
[Top of the page]
|
